Napilla on tänään nelivuotissynttärit! Kyllä aika on rientänyt nopeasti, ihan äskenhän Nappi oli vielä pieni pentu...

Synttärisankari ohittaa merkkipäivän sen suuremmin juhlimatta, toki herkkuja on tiedossa.

Nappi kekseliäänä poikana oli tiputtanut viltin lattialle ja kömpinyt viltin sisään.

Kävimme viime viikon sunnuntaina katsomassa Pikku-Piun V-pentuetta eli Napin lapsenlapsia ja Netan siskonlapsia. Kiitos Tirpan kotiväelle, kun saimme käydä ihastelemassa suloisia pikkupalleroita! Pennut olivat nyt neliviikkoisia ja pennut olivat saaneet nimet: punatäplikäsuros on Värisuora, sinitäplikäsuros on on Velikulta ja cremetäplikkäät naarat ovat Vastakarva, Valopilkku ja Voinappi.

Pikku-Piun Värisuora, punatäplikäsuros.

Tirppa ja muut pennut. Emon kainalossa on kiva kölliä...

MIAU!

Koko porukka.

Yksi cremetäplikkäistä naaraista.

Kotosalla Napilla ja Netalla menee hyvin. Netta kävi eilen vuosittaisessa rokotuksessa ja tarkastuksessa. Nyt talven lähestyessä Netta kaipaa entistä enemmän lämpöisiä paikkoja, missä kölliä. Nappi taas on tyytyväinen, kunhan saa riittävästi huomioita itselleen.

Lepohetki laatikossa.

Entisessä kodissa Netta pääsi yhden patterin päälle makoilemaan ja on nyt yrittänyt samaa hommaa. Patteri on vain harmillisen kapea...

Vessapaperirullaa voi käyttää hyvin tyynynä.

Napista tuli isoisä ja Netasta täti, kun Pikku-Piun Quutar eli Tirppa (kasvattaja Marja-Liisa Ronkainen) synnytti 31.10 viisi kissanpentua, kaksi poikaa ja kolme tyttöä. Tytöt ovat väriltään cremetäplikkäitä (EUR e 24), toinen poika on punatäplikäs (EUR d 24) ja toinen sinitäplikäs (EUR a 24). Pennuista on lisätietoa www.eurooppalaiskissat.net/pennut ja varmaan lähitulevaisuudessa Pikku-Piun kissalan kotisivuilla www.pikkupiun.arkku.net.

Kuva: Heikki Siltala. Pentujen emo on CH Pikku-Piun Quutar (kilpikonnaruskeatabby, EUR f 22) eli Tirppa, joka kuvassa ja isä Don Tirleone (punainen, EUR d).

Napin tytär ja Netan sisko Pikku-Piun Quutar eli Tirppa odottaa pentuja, pentujen odotetaan syntyvän viikolla 44 eli parin viikon päästä!

Napin on ollut välillä vähän vaikea hyväksyä etteivät vauvamme tavarat ole hänen, vaan Nappi on usein sitä mieltä, että häntä vartenhan kaikki tavarat on hankittu...

Tässä kuvassa Nappi on sentään sitterin alla, mutta useina aamuina Nappi on löytynyt lokoisasti makoilemasta sitterin päällä.

Nettaa ei vauvan tavarat juurikaan kiinnosta. Eikä hirveästi vauvakaan. Tosin yhden kerran Netta käyttäytyi aika kummallisesti. Olimme tulleet kylään vanhempieni luokse ja ensimmäisen illan aikana siellä joka kerta kun vauva alkoi itkeä, Netta tuli katsomaan ja alkoi "kurnuttaa", ihan kuin olisi yrittänyt rauhoitella vauvaa, Netta myös seuraili minua ja vauvaa. Kun kävin imettämään, Netta änki itsensä oikein lähelle. En tiedä heräsikö Netalla joku äidinvaisto vai mikä ihme häneen iski, mutta seuraavana päivänä Netta oli taas oma itsensä eikä vauva enää kiinnostanut.

Meillä on ollut aika pitkä tauko kissanäyttelyissä ja seuraavaa näyttelyyn menokaan ei vielä ole suunnitelmissa, koska seuraavaksi täytyisi lähteä ulkomaille, että Netta valmistuisi IC:ksi. Olenkin miettinyt, että jos jossain lähistöllä järjestetään esittelynäyttely, vien Netan ja ehkä Napinkin sinne. Tulee kissoille taas tuntumaa kissanäyttelyssä oloon, vaikkei tilanne ihan samanlainen olekaan kuin oikeassa näyttelyssä.

Meillä on isot ikkunat, mistä kissojen kelpaa seurailla ympäristön tapahtumia.

Netta täytti sunnuntaina 18.9 2 vuotta. Samana päivänä synttäreitä viettivät tietysti myös muutkin Pikku-Piun Q-pentueen kissat eli Napin lapset. :)

Netta juhli rauhallisesti ilman suurempia juhlallisuuksia, mutta toki päivän ateriat olivat Netan lempiherkkuja, possun sydäntä ja katkarapuja ja välipalana herkkutikku. :)

Kesä vierähti nopeasti. Nappi ja Netta lomailivat useita viikkoja Etelä-Karjalassa. Välillä käytiin kotonakin, jos oli jotain asioita hoidettavana. Heinäkuun lopussa jätettiin lomailut sikseen ja palattiin kokonaan kotiin.

Kesälomaloikoilua

Nappi kotona heinäkuun lopulla.

Netta kotona elokuun ensimmäisinä päivinä kirjoitushommissa.

Elokuun alussa sekä meidän että kissojen maailma mullistui, kun kotiimme "muutti" uusi perheenjäsen: pieni tyttövauva syntyi maailmaan. Nappi ja Netta saivat synnytyssairaalasta vauvan päähineen nuuskittavaksi ennen kuin kotiuduimme, että pienokainen olisi jo jollain tapaa tuttu kissoille.

Vauva kotona, kissat ihmeissään.

Kyllä kissat olivat ihmeissään kun saavuimme kotiin. Kumpikin tuli varovasti nuuskuttelemaan, että mikäs juttu tämä tämmöinen nyt on. Alun uteliaisuuden jälkeen kissat tuntuvat jo jonkin verran tottuneen uuteen tulokkaaseen. Nappi on ollut jonkin verran mustasukkaisen oloinenkin, tuntuu että Nappi on normaalia enemmän halunnut olla lähellämme. Olin ajatellut, että Nappi ehkä pelkäisi vauvaa ja pysyisi mahdollisimman kaukana ja Netta taas olisi yliutelias ja änkisi kaikkiin paikkoihin, minne ei olisi sallittua mennä. Mutta Nappi onkin ollut se uteliaampi osapuoli ja Nettaa ei vauva ole niin paljon kiinnostanutkaan. Netta tuntuu vauvan tulon jopa muuttuneen rauhallisemmaksi kuin aiemmin. Saa nähdä onko vain väliaikaista.

Netta kurkistaa vauvan koriin.

Nappi ja Netta, varsinkin Netta ovat tutkineet tarkkaan uutta kotia. Joka paikkaan on pitänyt kissojen änkeä itsensä, varmaan mikään kolonen ei ole jäänyt kissoilta huomaamatta.

Netta taiteili itsensä oven päälle, joten koti on tutkittu tarkkaan lattiasta kattoon asti...

Nappi menossa kaapin päälle.

Oma kiipeilypuu on edelleen kissojen ykköspaikka. Kiipeilypuu pitäisi kyllä vaihtaa, kun alkaa olla jo ihan puhkikulunut.

Myös raapimapuu on kissojen mieleen yhä. Iso poika Nappikin jaksaa roikkua ja kiivetä raapimispuun päälle.

Tännekin oli pakko päästä. Lisäksi Netta on ehtinyt änkeä itsensä mm. astiankuivauskaappiin, kylpyhuoneen peilikaapin päälle ja kerran neiti ehti jopa hypätä jääkaappiin...

Netta ja Nappi ovat nykyään Skavabölen kissoja - muutimme nimittäin huhtikuun alkupuolella Kirkkonummelta Hyrylään, Tuusulaan. Nappi otti muutoksen rennosti, mutta Netalle kodin muutos on ollut hieman rankempi juttu, leikkaamaton kissa kun on. Netta ei ensimmäisinä päivinä paljon nukkunut, kun monkui ja raapi ulko-ovea. Lisäksi Netta alkoi merkkailla, mitä ei aiemmin ole tapahtunut. En oikein ensin tiennyt onko Netalla juoksu vai johtuuko käytös stressireaktiosta, kun vähän ennen muuttoa Netalla alkoi juoksu. Netta ei kuitenkaan kulkenut takapuoli pystyssä ja kurnuttanut niin kuin yleensä juoksujensa aikaan, joten taisi olla käytös enemmänkin stressistä johtuvaa. Nyt Netta on jo alkanut tottua uuteen kotiin ja öisin nukkuukin, onneksi merkkailukin on rauhoittunut.

Maaliskuun puolessa välissä Nappi ulkoilemassa Kirkkonummella.

Koska Netalla on ollut aika usein juoksuja, Netta on alkanut syödä pillereitä, jotka estävät juoksuja. Suunnitelmissa on yhä, että Netta saisi kohdata jonkun kivan kissaherran, mutta ajankohta ei ihan näkyvissä vielä ole, kun ei sopivaa sulhoakaan tällä hetkellä ole.

Nettakin pääsi ulos nauttimaan kevätauringosta.

Netta ja Nappi olivat pääsiäislauantaina RUROK:n näyttelyssä, Nappi tuttuun tapaan seuramiehenä ja Netta osallistujana. Netta sai nyt toisen sertinsä Champion-luokassa. Nyt puuttuisi enää ulkomaan sertti IC-arvosta, mutta en tiedä milloin ulkomaille seuraavan kerran on mahdollista mennä. Nyt siis kumpikin kissa on näyttelytauolla. Kissoista ja uudesta kodista en ole vielä kuvia saanut napsittua, joten tässä blogissa olevat kuvat ovat vielä Kirkkonummelta.

Viimeinen kuva kissoista Kirkkonummen kodissa.

Nappi ja Netta reissaavat mukanamme aina kun mahdollista. Se on mielestäni helpointa, koska silloin ei tarvitse järjestää kissoille hoitajaa eikä tarvitse myöskään olla huolissaan, onko kotona kaikki hyvin. Onneksemme Nappi ja Netta ovat hyviä reissaajia. Parhaiten Nappi ja Netta viihtyvät vanhempieni luona. Kaksikerroksisessa omakotitalossa riittää kissoille tutkittavaa ja Napista ja Netasta on mukavaa ravata ylä- ja alakerran väliä. Netta rakastaa erityisesti leivinuunia, minkä päällä on ihanan lämmin köllötellä. Viime kerralla Napille ja Netalle oli kohokohta, kun pihalla olevalle lintulaudalle ja talipallojen kimpussa lenteli valtavan paljon lintuja. Siinä riitti kissoilla katseltavaa.

Netta malttoi olla nätisti sylissä, kun ulkona riitti kaikkea katseltavaa.

Napin suu napsaa, kun herkullisia lintupaisteja menee nenän edessä.

"Kohta mä hyppään!"

Netan kanssa saa olla tarkkana, ettei Netta popsi kukkia suuhunsa. Kotona ei kissojen vuoksi ole mitään viherkasveja.

Napin poseeraus.

Ilmeet kertovat mitä sieltä ikkunasta näkyy...

Viihtyvät Nappi ja Netta kotonakin:

Napin lepohetki.

Ja Netan touhuhetki. Netta päätti pukea vessapaperipakkauksen päälleen.